torstai 3. huhtikuuta 2014

Nanny McMe

"Nanny McPhee: There is something you should understand about the way I work. When you need me but do not want me, then I must stay. When you want me but no longer need me, then I have to go. It's rather sad, really, but there it is.
[Nanny McPhee turns around to walk out of the room, but stops once she hears Simon]
Simon Brown: We will never want you!
Nanny McPhee: Then I will never go."
 Viikon verran vietin Suomessa lukulomalla. Sieltä palatessa hämmästyin, kun huomasin että lapset olivat oikeasti tainneet kaivata minua! Tajuton päällekkäinen pulina käynnistyi heti kun ilmestyin kadunkulmaan tyhjää matkalaukkua perässä vetäen. Nuorimmainen ujoili äidin helmoissa, mutta vilkuili minua muikeasti hymyillen. Heti pistettiin pystyyn lautapelimaraton ja koko ajan piti olla leikkimässä gladiaattoria tai hamsteria. (Gladiaattorinimeni on muuten vapaasti käännettynä 'Pahis' ja hamsterinimi 'Kristina Elisabet Charlotta'. Kumpikaan ei ole omaa keksintöäni.)


Viime aikoina olen muutenkin huomannut muutoksia lasten käyttäytymisessä ja olemisessa. Eivät ne mitään enkeleitä ole, mutta suhtautuminen minuun on muuttunut useilla pienillä tavoilla. Nuorimmainen huutelee minun nimeäni jos äiti tai isä eivät vastaa, ja nukahtaa iltaisin spontaanisti olkapäätäni vasten.

Keskimmäinen ei enää viskele tavaroilla tai nimittele suuttuessaan, kunhan vain raivoaa itsekseen. Hän on myös päässyt yli "ujostuksestaan" ja haluaa jutella ja leikkiä kanssani ihan vapaaehtoisesti. (Ensimmäisinä kuukausina meidän leikit oli tasolla 
"Äiti menee nyt töihin, leiki Saran kanssa." 
"En ikinä.") 

Vanhin taas kertoo avoimesti ihastuksistaan (ja ihmettelee yhtä avoimesti miksen ole jo naimisissa), hyppää estoitta päälle jos satun istumaan lattialla ja haluaa puuhastella kaikenlaista. Vapaasta tahdostaan eikä äidin käskystä.

Eli kaiken kaikkiaan kuulun kalustoon. Kukaan ei varo koskemasta - ensimmäisinä viikkoina vedettiin ruokapöydässä tuolit kauemmaksi minusta - tai puhumasta minulle, kukaan ei säikähdä jos korotan ääntäni, ketään ei häiritse kainalossani kiehnääminen, ja ylipäätään tuntuu yhä enemmän ja enemmän siltä, kuin olisin oikeasti osa perhettä enkä vain satunnainen lapsenvahti. 

Sara

2 kommenttia:

  1. EN KESTÄ, että sulla on HAMSTERINIMI !!!!!!???!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on hamsterinimi!! Mulla on noiden lisäks mm. pahisnimi (jävulbajs eli nk. devilpoop), oppilasnimi (Anna-Elisabeth Carlsson), disconimi (Disco-In-The-Move-It) ja The Nimi (Michael Jackson, lausuttuna 'Mikkael Jakson'). Oon ylpeä multinimien omistaja.

      Poista